Kaalimato.com uudistuu - lue lisää
Kaalimato Joulukalenteri on nyt saatavilla - hinta vain 139 euroa.  

Feromonit

Täältä löydät tuotteita, joihin on lisätty synteettistä feromonia. Feromonit ovat seksuaalisia houkutusaineita, jotka toimivat signaaleina ja houkuttimina omalle lajille. Tässä kategoriassa on synteettistä feromonia sisältäviä tuotteita sekä naisten että miesten seksuaalisen vetovoiman lisäämiseen. Kokeile kuinka FEROMONI, tuo rakkaudenlähettiläs, toimii Sinulla! Vaikutus voi olla yllättävän tehokas.

Vaikuttavatko feromonit parin valintaan?

Feromoni tulee kreikan sanoista pherein (kantaa) ja horman (kiihottaa). Feromonit ovat huomaamattomia hajuja tai kemiallisia viestejä, jotka toimivat signaaleina ja houkuttimina omalle lajille.

Yleisin tunnettu eläinperäinen feromoni on myski, jota saadaan myskihirven sukuelinten läheisyydessä sijaitsevista rauhasista. Eläinmaailmassa seksuaaliferomonien avulla houkutellaan vastakkaisen sukupuolen edustaja paritteluun.

Miten feromonit toimivat?

Eläinmaailman parinvalinnassa feromoneilla on erityisen tärkeä tehtävä. Eläimillä feromonien aistimiseen on erityinen vomeronasaalinen elin. Myös ihmisellä on nenäontelossa vomeronasaalinen nystyrä.

Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että ihmisellä kyseisen elimen toiminta on rappeutunut evoluution saatossa. Muutama vuosi sitten neurobiologi Leslie Vosshalla löysi kuitenkin ihmisen hajua aistivasta ihosolukosta erityisen reseptorin, joka reagoi miehen hiestä eristettyyn androstenoniin. Tämä löydös puhuu sen puolesta, että feromonit vaikuttavat myös ihmisiin.

Androstenoni - feromoni miehen hiessä

Miehen hiki sisältää androstenoni-nimistä feromonia. Eräs tutkimus osoitti, että naiset reagoivat miehen androstenoni-yhdisteeseen siten, että heidän verenpaineensa, pulssinsa ja hengitystaajuutensa kohosi sekä he tunsivat itsensä merkittävästi kiihottuneemmaksi kuin aiemmin. Miehen hien on myös todettu kohentavan naisen mielialaa ja kiihdyttävän hedelmällisyyden säätelyyn osallistuvan luteinisoivan hormonin tuotantoa. Ruotsissa tehty tutkimus feromonien vaikutuksesta aivoihin osoitti, että miehen androstenoni aktivoi homomiesten ja heteronaisten aivoissa saman hypotalamuksen alueen. Eri ihmiset reagoivat androstenonin hajuun eri tavoin. Toiset kokevat hajun voimakkaammin kuin toiset ja tähän vaikuttaa se, millainen muoto reseptoria koodaavasta geenistä kullakin ihmisellä on.

Estratetraenoli ja kopuliini - naisten feromonit

Miesten vomeronasaalinen elin reagoi naisen hiessä olevaan feromoniin. Heteromiehillä tämä aivoalue reagoi naisferomonikandidaattiin estratetraenoliin. Lesbonaisten hypotalamusta mieskemikaali ei sytyttänyt, mutta naiskemikaali sai aikaan samantapaisen vilkastumisen kuin heteromiehissä. Tutkimukset ovat osoittaneet myös kimppakämpässä asuvien naisten kuukautiskierron olevan suunnilleen samanaikainen. Huoneistossa leijuva hien haju saa tämän aikaan. Naisen emätin erittää myös feromonia. Tämä on nimeltään kopuliini. Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa feromoneilla näyttäisi olevan kiistaton merkitys ainakin mielialan virittymiseen ja aivotoimintaan. Feromonit ovat kuitenkin biokemiallisesti erittäin monimutkaisia sekoituksia. Niitä on erittäin hankala eristää ja niiden toimintaa on vaikea määrittää tarkasti.

Mitkä ihmeen MHC-geenit?

Kehon tuoksuun vaikuttavat Major Histocompatibility Complex- eli MHC-geenit. Ne tuottavat myös immuunijärjestelmän proteiineja, joilla elimistö erottaa omat solut vieraista. Henkilöillä, jotka muistuttavat ominaistuoksultaan toisiaan, on samankaltaiset MHC-geenit. MHC-geeniyhdistelmä on yksilöllinen ja ne vaikuttavat kehon ominaistuoksun lisäksi immuunijärjestelmään.

Parin valinnan kemiaa

MHC-geeniyhdistelmän vaikutusta parinvalintaan on tutkittu ns. T-paitojen haistelukokeilla. Tulokset ovat hieman ristiriitaisia. Eräs koe osoitti, että naiset päätyivät valinnassaan sen miehen hajuun, jonka MHC-geeniyhdistelmä oli samankaltainen kuin heidän isänsä ja tästä syystä osittain yhtenevä myös heidän omien MHC-geeniensä kanssa. On myös olemassa tutkimuksia joiden mukaan MHC-geeniyhdistelmältään erilaiset ihmiset päätyvät naimisiin keskenään. Tämän kaltaisella parinvalinnalla ehkäistäisiin sisäsiittoisuutta ja varmistettaisiin tulevien jälkeläisten riittävän vaihteleva geeniperimä, joka vaikuttaa mm. kykyyn vastustaa tauteja.

Toimivatko feromonit oikeasti?

Tutkimukset osoittavat kiistattomasti sen, että ihmisen erittämät feromonit vaikuttavat jossain määrin mielialaan, aivojen toimintaan ja tietyin rajoituksin myös siihen, kenen kanssa päädymme hankkimaan jälkeläisiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmisen toiminta on kokonaisuudessaan todella monimutkaista ja monet asiat vaikuttavat esimerkiksi parinvalintaan.

Tekstissä käytetyt lähteet:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1159&vl=2009
http://fi.wikipedia.org/wiki/Feromoni

Lue lisää