Vaikuttavatko feromonit parin valintaan?

Oletko koskaan tuntenut vetovoimaa jotakuta kohtaan – ilman selittävää syytä? Syynä saattavat olla feromonit: hajuttomat, huomaamattomat kemialliset viestit, jotka vaikuttavat meihin yllättävän monella tasolla.

Sana feromoni tulee kreikan sanoista pherein (kantaa) ja horman (kiihottaa). Eläinmaailmassa feromonit toimivat esimerkiksi pariutumisen houkuttimina tai reviirin merkkeinä. Mutta entä ihmiset – toimiiko meilläkin sama näkymätön kemia?

Mitä feromonit ovat – ja miten ne vaikuttavat?

Feromonit ovat elimistön tuottamia kemiallisia yhdisteitä, jotka toimivat viestinviejinä yksilöiden välillä. Vaikka ihmisillä feromonien vaikutus ei ole yhtä suoraviivainen kuin eläimillä, tutkimus viittaa siihen, että hajuttomilla viesteillä voi olla vaikutusta esimerkiksi:

• vetovoiman ja kiihottumisen heräämiseen
• mielialan ja aivotoiminnan säätelyyn
• kuukautiskierron tahdistumiseen
• parinvalintaan ja jopa geeniperimän monimuotoisuuteen

Feromonien aistiminen – mitä tekee Jacobsonin elin?

Useimmat eläimet aistivat feromonit erityisellä vomeronasaalielimellä (Jacobsonin elin), joka sijaitsee nenäontelossa. Ihmisellä tämä elin on olemassa, mutta sen toimivuus on ollut pitkään kiistanalainen. Nykykäsityksen mukaan se on evoluution myötä rappeutunut.

Silti feromonit vaikuttavat – mutta mahdollisesti hajuepiteelin kautta. Neurobiologi Leslie Vosshall on osoittanut, että ihmisillä on erityisiä hajureseptoreita, jotka reagoivat muun muassa androstenoniin, miehen hiessä esiintyvään feromoniin.

Voiko haju kiihottaa? Tutkimukset sanovat kyllä

Tutkimusten mukaan androstenoni voi vaikuttaa naisten fysiologiaan: verenpaine, pulssi ja hengitys kohoavat ja kiihottumisen tunne lisääntyy. Miehen hikoilu voi jopa kohottaa naisen mielialaa ja kiihdyttää luteinisoivan hormonin (LH) tuotantoa, joka liittyy ovulaatioon ja hedelmällisyyteen.

Ruotsalaisessa aivotutkimuksessa androstenonin havaittiin aktivoivan hypotalamuksen aluetta heteronaisilla ja homoseksuaaleilla miehillä – sama aivoalue aktivoitui heteromiehillä, kun he altistuivat naisen tuottamalle feromonikemikaalille, estratetraenolille.

Naisten feromonit ja yhteiselon rytmit

Myös naisen keho erittää feromoneja, kuten kopuliinia, jota esiintyy emättimen eritteissä. Yksi tunnetuimmista ilmiöistä on kuukautiskierron synkronoituminen: naisilla, jotka asuvat tai viettävät paljon aikaa yhdessä, kuukautiset ajoittuvat usein samalle ajanjaksolle – mahdollisesti hien kemiallisten viestien ansiosta.

MHC-geenit ja kehon ominaistuoksu

Kehon tuoksuun vaikuttavat myös MHC-geenit (Major Histocompatibility Complex), jotka säätelevät immuunijärjestelmää ja tuottavat yksilöllisen kehon hajun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset saattavat vetäytyä puoleensa osittain sen mukaan, miten erilaiset tai samankaltaiset heidän MHC-geeninsä ovat.

T-paitakokeet, joissa naiset haistelivat miesten käyttämiä paitoja, osoittivat, että jotkut naiset suosivat hajua, joka muistutti heidän isänsä tai omaa MHC-geeniään – toiset taas valitsivat hajun, joka oli geneettisesti mahdollisimman erilainen. Jälkimmäinen voisi edistää perimän monimuotoisuutta ja parempaa vastustuskykyä.

Voiko feromoneihin vaikuttaa?

Feromonien tuotanto on osin geneettistä ja hormonaalista, mutta siihen voivat vaikuttaa myös:

• ruokavalio ja hormonitasot
• yleinen terveys ja ihon mikrobiomi
• hygienia, stressi ja liikunta

Koska feromonit ovat herkästi haihtuvia ja vaikeasti mitattavia, niiden tutkimus ihmisillä on haastavaa. Kuitenkin uudet löydökset aivokuvantamisesta, hajureseptoreista ja käyttäytymiskokeista viittaavat siihen, että hajuttomat viestit voivat vaikuttaa meihin enemmän kuin arvaammekaan.

Feromonit ja seksuaalisuus – näkymätön vetovoima

Vaikka feromonit eivät yksin määrää, keneen rakastumme, ne voivat olla hiljainen osatekijä vetovoimassa, kiinnostuksessa ja seksuaalisessa virittymisessä. Ne vaikuttavat aivoihimme, tunteisiimme ja jopa käyttäytymiseemme – usein huomaamattamme.

Yksi asia on kuitenkin varma: meissä on enemmän kemiaa kuin uskomme.